perjantai 20. elokuuta 2010

Syksyn syliin

käy kieltämättä kulku tällä hetkellä. Elokuun toisiksi viimeinen viikonloppu alkaa olla käsillä ja jopa tuulesta voi aistia syksyn tunnun.

Syksy on aina tarkoittanut minulle montaa asiaa. Syksyllä asiat, ihmiset ja oma elämä muuttuvat aina jollakin tapaa ja tälläkertaa voin sanoa, että muutos on ollut työ. Kuten niin monena muunakin syksynä olen lyllertänyt töihin silmät ristissä, haikaillen lomapäiviä, mutta tälläkertaa paletti onkin toisin päin. Kun lahnaat paikoillasi liian kauan,passivoidut etkä saa enää vapaudestasi mitään irti. Niinpä nyt kun työrupeamani taas alkoi, olen ollut innosta piukeana aamuisin hyppäämään autooni ja kaasuttamaan töihin.

Ensimmäinen työviikko on takana ja alkaa hiljalleen tuntua että tuosta apinalaumasta jota tililleni valuvien killinkien eteen paimennan, muodostuu vielä vallan sympaattinen joukkio. Onneksi seassa on aina näitä nk. "vanhoja konkareita", jotka tietävät humpan juonen (siis sen, notta Suskulle ei ryppyillä ja muitakin aikuisia uskotaan) ja näinollen ovat hyvinkin oman arvonsa tuntevina valmiita opastamaan ummikkoja ryhmämme tavoille. Tästä tämä taas lähtee rullaamaan, enkä tyytyväisempi voisi olla niin työpaikkaani, kersoihin kuin työkavereihinikaan! AH!

Toinen muuttuva asia on tuo ikä, josta onneksi saan kuulla roimasti vittuilua töissä, joten sen lisääntyminen ei tunnu laisinkaan negatiiviselta. Suosittelen jokaiselle ikäkriisiselle - hakeudu töihin sinua vanhempien seuraan ja huomaat pian, että oma ikäsi on vain numero muiden joukossa, se ei määritä persoonaasi saati sitten henkistä ikääsi. Olen joskus saanut pyyhkiä kuolaa naamaltani kun joku on räjähtänyt iästäni suureen ääneen notta ETHÄN SINÄ VOIOLLANOINNUORI??!, joten luulenpa että minulla on asiat varsin hyvin tuon vanhenemisen suhteen.

Saa nähdä mitä tämä vkl tuo tullessaan. Tänään rakkaimman kanssa lenkille ja illalla istuskelemaan hämärään Valoon. Heidillä olisi myös tuparit jonne suunnistan tällä kertaa aivan energiajuoma linjalla, sillä kyllästyin siihen että tunnen itseni jatkuvasti valaaksi. Salitreeniä lisää ja vähemmän tuota ölppöä. Samaan hengenvetoon täytyy toki muistuttaa että synttäreillä ei säästellä, MUHAHA!

-Ci