Ugauga

lähtisi tämä sepustukseni. Viime viikonloppu oli ja meni ja boogie oli lauantainakin hyvä, vaikka väsähdys perjantain takia tulikin semi aikaisin.

Shitten nykypäivään ja PIENIIN mutta sitäkin ilahduttavampiin asioihin. Tänään ei ole tapahtunut oikeastaan mitään erityistä - päivä on ollut samanlainen kuin kaikki muutkin. Se vain on jostain syystä sisältänyt enemmän tyytyväisyyttä, kuin olen tuntenut pitkään aikaan. Kuten sanottu onnellisuus ja niin myös tyytyväisyys koostuu pienistä asioista.

Sain eilen aikaiseksi viimein ostaa uuden sängyn. Olin illalla tultuani töistä vielä sitä mieltä, etten millään jaksaisi lähteä tetsaamaan mihinkään, mutta potkittuani itseni Sotkaan asti, löysinkin vallan ihanan jenkin(whah)jossa kelpaa tänään sen saavuttua tuhista. Sotkan pojat vaan paiskoo töitä myöhään joten lähetykseni saapunee vasta ennen ilta ysiä.

Tänään aamuvuorosta päästyäni siivosin kämppäni kunnolla - pienellä apinanraivolla sekä kaiken sen perfektionistin energiani käyttäen, mitä minulta oli jäänyt vielä töistä varastoon. Saatuani tavarat paikoilleen ja kämpän kuosiin, läksin alkuperäisestä salille- suunnitelmastani poiketen hölkkälenkille, joka olikin itseasiassa vallan vapauttavaa pitkästä aikaa. Pakkanen ei pureskellut naamaa, enkä voinut kuin nauttia hämärällä lenkkipolulla juoksentelusta.

Nyt minulla on hyvää, hiljaista aikaa kirjoittaa blogiin ja toimittaa muutenkin tyhjää, joka on varsin eksoottinen käsite arjessani yleensä - ilmeisesti tämä päivä on ollut organisoimiseni taidonnäyte.

Mutta nyt, tyytyväisyyteni palasia olkaa hyvät(samalla kehotan, kuten edellisessäkin listassani ihmisiä miettimään samanlaisen: joskus se avaa todella silmiä sille miten paljon mukavaa siitä paska-arjesta löytyykään)

* Murot ja maito
* Siisti asunto!
* Kunnollinen sänky ja tarpeeksi tyynyjä + 2xpeittoa
* Hämärä lenkkipolku + mp3
* Salilla käynti ilman aikataulua
* Lämmin tee illalla
* Syli
* Jotain mukavaa ja arjesta poikkeavaa jota odottaa
* Toimivat työkaverisuhteet
* Punainen tukka
* Uusia kirjoja
* Hyvä leffa
* Tyhjäntoimittaminen
* Pieni hajuvesikokoelma

Suddenly little things matter so much more.

-Ci

Sepä oli sitten

helmikuu ja tipattomuuden loppumista on todennettu jo parin viikonlopun verran. Viime vkl meni Jyväskylässä taas kerran. Siellä tein tärkeän huomion itsestäni ja siitä mistä asioista oikeasti nautin. Olen mennyt liian nopeasti eteenpäin, kahmien kaikkea uutta ja elämyksellistä kaksin käsin. Käteen ei ole kuitenkaan loppupeleissä jäänyt mitään aitoa - ei sellaisia asioita joista oikeasti nauttisin, vaikka helvetin hauskaa on ollut. Paluu alkulähteille, omien juttujeni juureen alkoikin näinollen taas viime viikonloppuna.

Mutta asiasta ripsenkihartimeen: Tänä viikonloppuna pääsimme itse asiayhteyteen, eli pippaloimiseen Tampereella, pitkästä -hemmetin- aikaa!

Asialla oli Kauhea Kankkunen- leffa jonka minä ja Heisku kävimme katsastamassa leffateatterissa muistikuvieni mukaan loka-marraskuussa. En ole vuosiin nauranut niin saatanasti kuin tuota leffaa katsoessani ja vaikka leffa kertoo krapulasta, oli meidän suunnistettava jälkimaininkeja ruotimaan ensimmäiseen vastaantulevaan baariin. Silloin mieleeni välkähti idea, että kun kyseinen pätkä tulee dvd:lle, ostan sen omakseni ja näytän kaikille muillekin. Eilen sitten idea pantiin käytäntöön, jonka jälkeen oli tunnetusti edessä lähtö Treen yöelämään.

En ole kuukausiin ollut Tampereella ihan nk. normaalissa baarissa, ilman reivihuumaa. Kokemus tuo taas sinällään ja totesin vielä kerran uudelleen että minun kohdaltani ovat totaalisen kuolleita kaikki paikat joiden muu väestö sijoittuu pissaliisa/lasse arsenaalille. Onneksi ympärillä oli ykköshyvä porukka, ihan Lahden vahvistuksia myöten (Pdex ja I, kiitos vierailusta, oli hemmetin hauskaa - ainakin meillä muijilla aamuyöstä :D), joten sinällään korkokengät, glitteritopit ja patella(paella, mikä hitto se on?) vyöt eivät häirinneet. Bailattiin kunnes väsähdettiin ja raahauduttiin nukkumaan, eli siis jauhamaan paskaa meikäläisen asunnolle.

Tänään onkin olo ollut zombie päästä varpaisiin, eikä aivotoiminnassa voi huomata vieläkään eroja aamuiseen tilaan verrattuna. Pää on aivan jäässä, järkevän rationaalinen ajattelu on täyttä hepreaa - itse mahdottomuus. Huono olo ei ole ollut, siitä kyllä pidin huolen lopettaessani kaatamisen hyvään pisteeseen, mutta ajattelua en ole voinut estää jäätymästä. "No ei siinä muuta kuin bisseä niskaan" - sanotaan, sillä tänään on vuorossa taas kemutusta.

Suunta on reivijohdannainen, mitään muuta en osaa vielä illasta sanoa - saa nähdä mikä boogie lopputulokseksi muodostuukaan.

-Ci