HMM.

Ensimmäisen kerran moneen viikkoon minulla ei ole ajatustakaan siitä, mitä tapahtuu tänä viikonloppuna. Visioita on monenlaisia mutta niiden toteutumisen varmuudesta ei ole tietoakaan. Sen kuitenkin tiedän että rentouttava se on joka tapauksessa tämän perjantaisen työpäivän jälkeen.

Ihanaa olla taas Jyväskylässä, mutta huomasin tänään saapuessani tutuille kulmille, notta prosessi, joka alkoi rakentumaan syyskuussa on tullut päätepisteeseensä. Jyväskylässä viihdyn ja tulen aina viihtymään käydessäni, mutta sydän on TaNpereella josta se ei varmasti enää kovin helpolla liiku suuntaan eikä toiseen. Jyväskylä on ollut kotini kauan ja tärkeä paikka siinä mielessä notta täällä on suuri osa rakkaista ja koko mennyt elämäni. Silti kun astelen keskustan katuja tiedän, että jos nyt muuttaisin takaisin tänne, vitutuksen määrää ei voisi sanoin kuvailla.

Paljon hyvää, paljon paskaa ja kaikkea siltä väliltä, mutta lopulta - sydän on jossain muualla ja täällä vain menneisyys.

Yep, niin se vaan kuulkaa on, notta TaNpere vei potin 5-0.

-Ci

Asiat

joilla on tapana kääntyä päälaelleen joko ihan vittumaisuuttaan tahi sitten sattumalta ovat kyllä tänä viikonloppuna kyseisen asian suorittaneet. Jospa tämä viikonloppu olisi käänneköhta tässä janassa sillä alkaa pikkuhiljaa jatkuvan muutoksen keskellä eläminen ottaa kupoliin. Onneksi viikonloppu on ollut toimintaa eikä aikaa miettimiselle juuri ole ollut.

Perjantaina käymässä oli paras ystäväni kautta aikojen ja vietin hänen kanssaan erittäin terapeuttisen vuorokauden. Miettikää miten helpottavaa on jakaa elämäsi pienet ja isot asiat sellaisen ihmisen kanssa jota sinun ei tarvitse kuin vilkaista niin hän tietää heti täsmälleen mitä mielessäsi liikkuu. Muna vietiin suustani tänä perjantaina niin useasti että aloin vakavasti miettiä telepaattiseen yhteyteen siirtymistä ja sanojen poisjättämistä, sillä ne ovat aina välillä todella tarpeettomia ollessani tekemisissä tämän parhaan kanssa <3 Toki myös Treen yö oli katsastettava parhaassa seurassa ja se syynättiinkin todella tarkkaan.

Lauantaina täyttyivät sitten viimeisetkin kostean viikonlopun tunnusmerkit kun lähdin Katan kanssa käymään vanhoissa kunnon kotibileissä. Suosin tästälähtien kotihippoja enemmänkin sillä tuolla tunnelma oli todella hauska, eikä tuollaista fiilistä irtoa yhdestäkään baarista. Maistoin myös ensimmäistä kertaa elämässäni aitoa ja oikeaa Kiinasta tuotua riisiviinaa, joka oli aika stydiä kamaa mutta maistui yllättävän hyvälle omenamehulla lantrattuna.
Kotipippaloista jalat veivätkin sitten sujuvasti baariin ja niillä jaloilla tuli kyllä tanssittua joka ikinen arkinen ajatus pois päästä. Voisin melkein todeta että ajatukseni vietiin minulta täysin, OAH.

Ja jotta äksöni viikonlopussani ei olisi rajoittunut vain yöaikaan sain tänään puhelun tuossa klo 13 kieppeillä notta lähdenkö pulkkamäkeen. Hetken mietittyäni totesin että HELL YES, olen messissä. Kuosini oli edellisillan jäljiltä hieman "sahajauhoa päässä"-kaliiberia mutta viimeisetkin kanuunan rippeet katosivat kuin tuhka tuuleen päästessäsi viilettämään mäkeä alas ufolla, liukurilla ja vaikka millä. Kiitokset kovasti Vuokolle joka minut tuohon hauskuuteen houkutteli. Mukava on ollut huomata että maailmassa on vielä minun laillani ihmisiä jotka eivät halua olla koskaan liian aikuisia. Otetaan pian uusiksi vaikka sitten ilman liukureita, senverran hauskaa hommaa oli <3

-Ci kiittää ja kumartaa.

Pohjaanpalanut

kuoleman väsynyt, nuhainen ja lisäksi ääneni on jättämässä minut - helvetin hyvät ennusteet tälle viikonlopulle. Toivon vain että tuo nuha pysyttelisi tässä nokka vuotaa-genressä eikä siirtyisi sinne kuumeen puolelle sillä sitähän sitten on kun moisen päälle saan.

Tämä viikko on mennyt pyöritellessä asioita eteen, taakse, sivulle ja ympäri. Päässä on ollut miljoona ajatusta ja toinen miljoona visiota tulevaisuudesta, joka on tällähetkellä todella avoin. Myös elämäntilanteen muuttuminen on syönyt runsaasti voimia, enkä ole väsymyksestä johtuen ollut lainkaan oma itseni. Yöt on menneet valvoessa ja päivisin olen vain kuori joka kulkee ympäriinsä yrittäen suoriutua arjen vaatimuksista kunnialla. Jollekin ylemmälle taholle kiitos siitä, että tänään on perjantai ja saan seuraavaksi pienen JYSK:issä vierailun jälkeen kaatua sänkyyn ja nukkua sellaiset rouheat päiväunet, joiden jälkeen olen taas valmis kohtaamaan maailman.

Tänään olisi luvassa karaokea(uskokaa tahi älkää)yhden mukavan naikkosen kanssa. Hän on innostunut karaoken laulamisesta ja sai houkuteltua minutkin viime viikolla lähtemään tänään hänen vakio laulukapakkiinsa hoilaamaan. Itse tuskin tämän äänen tilani johdosta en paljoa laula, mutta mielenkiintoista kuulla kaverini laulua sekä vaihtaa viikon kuulumiset.

Huomenna sitten taas salille melkein koko päiväksi - aika saada taas itsensä liikkeelle. On se jännä miten alkaa heti tuntua siltä notta homehdut sohvaan kiinni jos et joka päivä kykene liikkumaan. No, onneksi nyt alkaa olla kaikki ulkoiset tekijät kunnossa jotka ovat lähiaikoina liikuntaharrastustani rajoittaneet.

Täytyy myöntää, että olen erittäin kiitollinen myös siitä, notta olen jaksanut raahautua lävitse tämän viikon - henkisesti yksi raskaimmista on mokoma ollut, mutta ohitse on - helvetin kiitos!

-Ci