on taas vallassa oikein perinpohjaisesti. Päivähän on tiistai ja tiistait ovat pahinta kauraa, mitä itselleni voi vain eteen sattua. Kerronpa miksi: sunnuntai-iltana ajatukset maanantai aamun heräämisestä tuntuvat kaukaisilta. Tiedostaa kyllä, että on noustava aikaisin ja raahauduttava töihin, mutta siitä ei jaksa -varsinkaan mahtavan- viikonlopun jälkeen ottaa stressiä. Siispä, kun herätyskello pirahtaa saat pienimuotoisen sydäninfraktin ja nouset ylös muka pirteänä. Maanantaipäivä menee omalla painollaan, hieman taas arjen rytmiin opetellen ja silmiä availlen. Kun se on ohitse huokaiset helpotuksesta. No, mutta miksi sitten juuri tiistai on hanurista?
Siksi, että tiistai-aamuna silmäsi todella viimeistään avautuvat todellisuuteen; ei perkele tänään tosiaan on VASTA tiistai ja kaikki se arjen todellisuus, jota niin innokkaasti viikonloppuna pakoilet, vyöryy päällesi yhtenä massana. Onneksi arjen ei tarvitse olla kidutusta jos niin itse päätät, mutta juuri tuon vyörymisen takia yleensä itselläni tiistait menevät päin prinkkalaa. Tiedän jo valmiiksi, että tänään ei mikään suju, ajatus ei juokse eikä järki varsinkaan säteile. Ja tähän valitettavasti ei auta edes päättäminen; yleensä jos jotakin päätän, sehän tapahtuu ja se viedään lävitse vaikka harmaan kiven.
Tiistaiden kohdalla vain on niin, että ne joko soljuvat lävitse suuremmitta kommelluksitta mutta olo on kuin aivovammaisella, tai sitten sitä tuntee itsensä muuten vain tyhmäksi kun kaikki menee pieleen. Lyödäänkö vetoa, että olen katsonut tämänkin aamun työvuoron väärin ja olen kohta myöhässä töistä ;D?
Olen kuitenkin kiitollinen tiistaista ihan sen takia että niiden jälkeen keskiviikko - eli pikkulauantai tuntuu aika todella hyvältä päivältä ja mikä parasta, keskiviikosta perjantai on enää yhden päivän päässä ;)!
Tänään pitäisi tiistaista huolimatta hinata myöhään töissä ja kipittää illaksi innokkaasti salille lihaksia kuntouttavalle tunnille. Saapi nähdä mitä siitäkin tulee.
Oikein hyvää tiistaita ihan itse kullekin, toivon että teillä säteilee tänään enemmän kuin minulla!
-Ci